Voiko kuplaan paeta Peltokankaan silmälaseja?

Voiko kuplaan paeta Peltokankaan silmälaseja?

Kerroin aiemmin, miten olen opetellut rentoutumaan. Mielen hyvinvointiin liittyy sekin, että koettaa olla ärsyyntymättä turhista asioista. Ja se on  yllättävän vaikeaa. Tiedän ettei se ärsyttävä tv- juontaja häviä mihinkään, vaikka kuinka häntä inhoaisin eikä naapuri opi pysäköimään autoaan ruutuun, hermostunpa siitä kuinka paljon tahansa. Ja entäs ihmiset, jotka eivät osaa jonottaa? Ärsyttäähän se.

Pakko myöntää, että näin sosiaalisen median aikaan, välillä meinaa pinna palaa. Tuntuu, että ihmiset saa manipuloitua uskomaan ihan hulluja juttuja. Koetankin ohittaa päivitykset, joista tiedän saavani päänsäryn.

Yksi koetinkivi on eduskunnan kyselytunti. Voi sitä myötähäpeän määrää, mitä katsojana välillä tunnen.Minua ärsyttää jo lähtökohtaisesti politiikassa tuo toinen toisensa dissaaminen. Tärkeintä tuntuu olevan, kuka ilkeimmin osaa sanoa. Ei se, miten yhteistyöllä tehtäisiin päätöksiä, joista hyötyisivät kaikki kansalaiset. 

Olenkin katsonut kyselytuntia ihan vain treenatakseni omaa itsehillintääni. Viimeksi meni hyvin, kunnes näin persujen kolmen edustajan rivin: Turtiainen, Vallin  ja Peltokangas. Varsinkin tuon viimeisen otsalle liimatut silmälasit ovat vaan niin ärsyttävät.

Mutta vakavasti puhuen, olen miettinyt, ettei kai omaan kuplaan käpertyminen ihan kamalaa olisikaan. Varsinkin, jos luo siitä sellaisen, ettei sielllä ole tilaa ilkeydelle, epäoikeudenmukaisuudelle tai suvaitsemattomuudelle. Ja haalisi kuplaansa ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla.  Mutta putoaisiko silloin itse luomaansa todellisuuteen, joka ei vastaisi todellisuutta?

Taidan siis koettaa elää avoimin mielin ja ottaa vastaan myös ärsyttävän maailman. Itsehillintää opettelemalla.

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

  1. Ärsyyntymiskynnys on tosiaan nykymaailmassa kovilla. Aika vaikeaa on suodattaa kaikesta tietojentulvasta pois ärsyttävät ja oikeasti itselleen merkitykselliset asiat. Toisaalta pitäisi nykyään olla kaikista asioista”kärryillä” ja osata erottaa oikea tieto muunnellusta totuudesta. Se on kyllä vaikea tehtävä, koska tiedottaminen on usein kovin tarkoitushakuista ja kerrotaan vain osa kokonaisuudesta. Viisautta ja kärsivällisyyttä vaaditaan kohtuuttoman paljon. Muistetaan mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja madalletaan ärsyyntymiskynnystä. Tämä on helppo kirjoittaa, mutta käytännössä erittäin vaikeaa.

Kommentointi on suljettu

Sulje valikko