Kesästä voimaa

Kesästä voimaa

Kesä on vuodenaika, josta nautin täysillä.  Ahnehdin valoa ja lämpöä, tosin tämä kesä ei nyt vielä ole ihan parhaintaan tarjonnut. Kesään kuuluu tietysti mökkeily ja  tänä kesänä olimme mökkeilemässä Ahvenanmaalla. Ihana saari, upea luonto ja Herrö stugorin mökki täyttivät kaiken, mitä lomalta voi toivoa. Mökki oli meren rannalla tasaisessa kalliomaastossa ja ruohosipuli kukki valtoimenaan pihapiirissä. Matkaa Maarianhaminaan oli 30 kilometriä.

Maarianhamina on idyllinen kaupunki. Kävimme kirpparilla, koruostoksilla Ele&Kelessä ja löysimme huipun kahvilan: Bakarstugan. Sen kakut ovat ihan käsittämättömän hyviä. Ahvenanmaata kannattaa kiertää joko autolla tai pyörällä, jotta näkee koko saaren kauneuden. Ajelimme mm. Kastelholmin linnaan. Maisemat olivat kauniita ja meidän onneksemma kultasadepuut olivat täydessä kukassa ja ne olivat mieleenpainuvan upeita. Nehän kukkivat vain pari viikkoa eivätkä edes joka vuosi.

Mökkeily pienissä erissä on kivaa, mutta eniten nautin kaupunkikesästä : tori, puistot, kuumat kadut ja erilaiset kesätapahtumat . Oulu on vielä aika tapahtumaköyhä kaupunki, vaikka asukkaita onkin yli 200 000.  Tampere alkaa olla suosikkini Suomen paikkakunnista. Siitä on kasvanut vireä ja monipuolinen kaupunki, joka on sopivan kokoinen eikä vielä liian ruuhkainen. Mutta koska nykyään Oulussa asun, täältä pitää aktiviteetit löytää. Ja kesään kuuluu ehdottamasti musiikki ja parasta, jos konsertti on ulkona. Niinpä oli pakko suunnata kohti Ylikiiminkiä, kun huomasin, että siellä esiintyy orkesteri, joka soittaa veden päällä.

Siispä ajelimme maanantai-iltana Ylikiiminkiin.  Se on Oulun kaupunginosa, johon matkaa on hiukan yli 30 kilometriä, mutta se on täysin maaseutua: peltoa ja metsää riittää.  Kirkkorannassa oli konsertti, jossa Jukka Takalo ja kajakkiorkesteri esiintyivät.  Muusikot olivat kajakeissa, joilla he lipuivat pitkin Kiiminkijokea. Vaikka musiikki ei nyt ihan mieluisinta ollutkaan, kokemus oli ihan hauska. Tosin väkeä olisi saanut olla enemmän. Paikalla oli lähinnä ylikiiminkiläisiä ja tilaisuus oli vähän sisäänpäin lämpiävä. Tällaisia uusia ideoita toivoisi toteutettavan enemmänkin. Onhan se nyt suomalaisuutta parhaimmillaan, kun kauniina kesäiltana saa joen rannalla kuunnella veneessä soitettua musiikkia hyttysparven keskellä. Niitä nimittäin oli ihan kiitettävä määrä.

Onneksi heinäkuu on vasta alussa ja kesään mahtuu vielä paljon festareista puistojoogaan.

Sulje valikko